Eroon olkapäävaivoista lihaskunto- ja liikkuvuusharjoittelulla

Olkapään rakenteet joutuvat suuren liikkuvuuden vuoksi koville

Olkanivel on kehon liikkuvin nivel ja se toimii yhdessä lapaluun kanssa niveltyen siihen ja solisluuhun. Tämä rintalastan ylimmän osan, solisluiden ja lapaluiden hartiarenkaaksi kutsuttu luinen rakenne niveltyy rintakehään vain solisluun kautta, joten hartiarenkaan ja sitä kautta olkapään asento ja toiminta ovat hyvin riippuvaisia luita tukevista ja liikuttavista lihaksista ja niiden kunnosta. Vaikka olkanivel onkin hyvin liikkuva nivel, olisivat sen liikkeet huomattavasti pienempiä ilman lapaluun myötäliikkeitä.

Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan olkapään vaivoista oli kärsinyt edellisen kuukauden aikana kuudesosa miehistä ja lähes neljäsosa naisista. Jännevaivoja oli noin kahdella prosentilla työikäisistä.

Yleisin olkapään jännevaiva on kiertäjäkalvosimen jänteen rappeumaperäinen tauti. Tämä tarkoittaa jänteen ohentumista, rispaantumista ja ärtymistä, joka voi ajan kanssa kehittyä myös jänteen läpäiseväksi repeämäksi. Jänne voi revetä myös tapaturman seurauksena.

Kiinnitä huomiota työskentelyasentoihisi

Jännevaivojen riskiä lisäävät ikä, ylipaino, tupakointi, diabetes, olkaniveltä kuormittavat suuret voimat, toistoliikkeet ja pitkään jatkuneet olkavarren kohoasennot. Jänne voi revetä pienelläkin kuormituksella, jos se on jo valmiiksi ohentunut ja rispaantunut.

Olkapään jännevaivan tyypillinen oire on levossa, rasituksessa tai molemmissa tuntuva kipu olkapäässä ja olkavarren yläosassa. Rasituskipu ilmenee erityisesti vaakatason yläpuolisissa liikkeissä. Läpäisevään repeämään liittyviä oireita ovat lisäksi liikelaajuuden rajoittuminen ja voiman aleneminen.

Suuri osa repeämistä on vähäoireisia tai kokonaan oireettomia. Noin puolet olkakivuista paranee 2–3 kuukauden aikana ilman erityisiä hoitoja. Vaiva voi kuitenkin kroonistua. Jopa 40 prosentilla olkakipuisista oireet ovatkin kestäneet yli vuoden.

Olkapään jännevaivojen on aiemmin ajateltu syntyvän lähinnä mekaanisten tekijöiden kuten jänteen ahtauden seurauksena. Vaivojen tausta on kuitenkin pitkälti toiminnallinen eli heikkoon lihaskuntoon tai ryhtiin liittyvä.

Huolehdi lihaskunnostasi

Uuden Käypä hoito -suosituksen mukaan olkapään jännevaivojen ensisijainen ja tärkein hoitomuoto on ei-operatiivinen kuntoutus. Leikkaushoitoa harkitaan mikäli taustalla on merkittävä tapaturma. Muutoin hoito on ensisijaisesti fysioterapeutin ohjaama terapeuttinen harjoittelu.

Vaurion syntyä, oireiden pahenemista ja niistä aiheutuvaa haittaa voidaan ehkäistä vähentämällä liiallista mekaanista kuormitusta ja vahvistamalla jänteen kestokykyä lihasvoima- ja koordinaatioharjoittelulla. Harjoittelussa keskitytään parantamaan ryhtiä, olkapään asentoa ja hallintaa, lavan ja keskivartalon lihasvoimaa ja hallintaa sekä olkanivelen liikkuvuutta. Mekaanista kuormitusta voidaan vähentää opettelemalla uudenlaisia liikemalleja, keventämällä työn rasittavuutta tai käyttämällä apuvälineitä.

Perhonen vatsamakuulla. Lisää lapojen hallintaa ja vahvista yläselkääsi! Asetu vatsamakuulle kädet vartalon vierelle. Vedä vatsaa kevyesti sisään ja nosta rinta irti lattiasta samalla kun tuot käsivartesi peukalot edellä vartalon jatkoksi. Tuo kädet samaa reittiä takaisin ja toista muutaman kerran. Keskity pitämään pää selkärangan jatkona ja hartiasi alhaalla koko liikkeen ajan. Tee liike hitaasti ja hallitusti molempiin suuntiin.

Perhonen selinmakuulla. Venytä rintalihaksiasi ja lisää olkaniveltesi liikkuvuutta! Asetu selinmakuulle kädet vartalon vierelle. Tuo kädet sivukautta vartalon jatkoksi ja takaisin. Tee liike hitaasti ja hallitusti ja keskity pitämään hartiasi alhaalla. Aloita harjoittelu ensin lattialla ja siirry putkirullan tai penkin päälle, kun hallitset liikkeen.

Laura Hotari
Fysioterapeuttiopiskelija
Innote osk
Hyvinvoinnin proakatemia

Lähteet:

Arokoski, J., Alaranta, H., Pohjolainen, T., Salminen, J. & Viikari-Juntura, E. (toim.) 2009. Fysiatria. 4. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Käypä hoito. 2014. Olkapään jännevaivat.
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50099

Sandström, M. & Ahonen, J. 2011. Liikkuva ihminen. Aivot, liikuntafysiologia ja sovellettu biomekaniikka. 1. painos. Lahti: VK-Kustannus Oy.

Terveyskirjasto. 2010. Olkanivelen rakenne. Duodecim. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ldk00494